Kesä alpakkahoitajana
Kyläläiset hoitavat kesäalpakoita Mathildedalissa vapaaehtoisvoimin.
– Jokaiselle alpakalle on oma ruokavati. Siihen laitetaan kolme mittaa täysrehua ja yksi mitta d-vitamiinia. Ja aina yksi ylimääräinen ruokavati. Jos eläinten välillä tulee kärhämöintiä, niin on aina yksi vapaa vati, selostaa Sini Honkala ryhmälle kyläläisiä Mathildedalin keskustassa sijaitsevan Plattapoffi-rakennuksen edessä.
Edellisenä iltana kylään tuodut alpakat Pom pom, Wilmer, Sukka-Jukka, Mauriz ja Romeo Junior laiduntavat taempana niityllä ja seuraavat uteliaasti ryhmän touhuja. Talvensa ne viettävät Köyliössä.
– Ruoat annetaan kerran päivässä aamulla ja samalla vaihdetaan vesi. Helteillä kannattaa käydä myös iltapäivisin katsomassa, että vettä on riittävästi, ja että alpakoilla on kaikki hyvin, Honkala jatkaa.
Menossa on perehdytys alpakoiden hoidosta ryhmälle kyläläisiä, jotka pitävät huolta eläimistä kesän ajan. Jokainen ryhmäläisistä on lupautunut ottamaan vastuun eläimistä yhden viikon ajan.
Idea nousi esiin kun Plattapoffin asukkaat katselivat niittyä ja miettivät, että ikävää kun on niitty tyhjänä ja alpakat kuuluisivat kyllä tänne.
– Alpakat ovat iso osa Mathildedalin identiteettiä. Monille on sydämen asia, että alpakat ovat kylällä. Kun alpakoita aikaisemmin hoitaneille Sini ja Petri Honkalalle ei löytynyt korvaajaa, keksimme, että kootaan porukka hoitamaan eläimiä kesän ajan, kertoo Pertti Salovaara.
Vapaaehtoisporukka saatiin kasaan helposti. Pienessä kylässä on totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja tekemään asioita yhdessä.
– 15 hengen porukka syntyi muutamassa päivässä. Se on taas yksi osoitus
kylän yhteisöllisyydestä.
Vapaaehtoisilla on yhteinen whatsapp-ryhmä, jossa asioista on sovittu tarkasti.
– Perttu on tehnyt valtavan suunnittelutyön kaiken organisoimiseksi, kehuu Annika Kiiskinen, joka on yksi vapaaehtoisista.
Hän halusi mukaan, koska pitää tärkeänä, että perinne kesäalpakoista jatkuu.
– Samalla tämä on mukavaa yhteistä puuhastelua muiden kyläläisten kanssa, hän sanoo.
Piiu Alén korostaa alpakoiden merkitystä yrittäjille.
– Ilman yrittäjiä meillä ei olisi tämmöistä Mathildedalia kuin nyt on. Sen vuoksi kyläläiset haluavat auttaa.
Yrittäjät ovat itsekin mukana talkoissa. Alpakoiden tarvitsemat heinät ja suojateltta on saatu lahjoituksena yrityksiltä.
Toimintaa on tarkoitus rahoittaa myös myymällä alpakan lantaa.
– Se on ihan käyttövalmista puutarhan lannoitetta ilman kompostointia, muistuttaa yksi vapaaehtoisista Juha Heinonen.
Alpakat ottavat uudet hoitajansa tyynenä vastaan ja ryhtyvät syömään tyytyväisenä.
– Tärkein teidän tehtävistänne on tuntea kaikki alpakat hyvin. Enkä tarkoita, että tunnistatte ne nimeltä. Vaan sitä, että tunnette ne niin hyvin, että tiedätte miten ne normaalioloissa käyttäytyvät. Siten pystytty seuraamaan niiden hyvinvointia ja tunnistatte, jos jotain poikkeavaa ilmenee, Honkala painottaa.
Honkala neuvoo, että ryhmäläisten kannattaa ottaa tavaksi aina ohi kulkiessaan käydävilkaisemassa miten ne voivat.
– Se on niiden tärkein sairasvakuutus.
Alpakat ovat olleet Mathildedalin symboli jo 14 vuoden ajan. Moni ajoittaa vierailunsa kylään alpakoiden mukaan ja kyselyjä niiden saapumisesta satelee jo pitkin kevättä. Kylään alpakat toi Sini Honkala, jolla on yli 30 vuoden kokemus eläimistä. Hän ihastui alpakoihin asuessaan Yhdysvalloissa. Ensimmäiset alpakat hän toi Suomeen vuonna 2002, ensin Jyväskylään ja sitten Mathildedaliin, jonne hän perusti yhtiökumppaninsa kanssa alpakkavillakehräämön.
Alkuaikoina alpakat olivat Mathildedalissa ympäri vuoden.
– Parhaimmillaan alpakoita oli 69 ja vasoja syntyi yhtenä vuonna jopa 16, Honkala kertoo.
Alpakat tuovat Honkalan mielestä hyvää mieltä.
– Jos aamulla herää huonolla tuulella niin alpakkatarhalla käynnin jälkeen se häviää.
Honkala kehottaakin vierailijoita seuraamaan eläimiä nopeaa vilkaisua enemmän.
– Katsele ja nauti. Kun seuraat alpakoita vähän pidempään, huomaat eroja niiden persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä.
Pom pom, Wilmer, Sukka-Jukka, Mauriz ja Romeo Junior ovat kylällä koulujen alkuun saakka.
Muistathan, että alpakoille ei saa syöttää mitään eikä niiden aitaukseen saa mennä.
